Artikkeli on julkaistu alunperin Talouselämän Tebatissa numerossa 30/2014. Ylläoleva kuvituskuva Peter Vesterbackan Twitter-virrasta.
1. Ole intohimoinen. Peliteollisuus on teknis-luova toimiala. Pelintekijät eivät koe olevansa perinteisessä mielessä säännöllisissä ”töissä”. Työ on sekoittunut osaksi muuta elämää. Tekijät arvostavat haasteita ja erityisesti niiden voittamista. Vertaisarvostus on myös pelintekijöille tärkeää. Sen sijaan työtunneilla tai rahalla ei ole sitä merkitystä, mikä niille perinteisesti annetaan.
Työpaikalla on viihdyttävä, sinne tullaan luomaan, elämään ja hakemaan ’kicksejä’. Tällaisen intohimoisen työpaikkakulttuurin luominen vaatii aikaa, mutta myös radikaaleja muutoksia rakenteisiin ja johtamiseen. Supercell on hyvä osoitus siitä, että riskinotto edellä mainituilla alueilla kannatti.
2. Verkotu. Peliyrittäjät ja -kehittäjät ovat digitaalisen ajan kasvatteja ja verkottuminen on heille luonnollinen olotila. Innovointi tapahtuu verkottuneesti. Keskiössä ovat asiakkaat, mutta mukana ovat vahvasti myös kollegat, rinnanyrittäjät ja lukuisat peliteollisuuden mahdollistajat kuten työkalutoimittajat, jakelijat, tekijänoikeuksien haltijat ja rahoittajat. Jopa kilpailijoiden kanssa osataan ja uskalletaan verkostoitua. Menestyjä osaa hyödyntää verkostojaan – aavistaa niiden avulla muutokset, pitää nenän auki ja sormet pulssilla. Yritys saa näin ensimmäisten joukossa uudet mahdollisuudet käyttöönsä.
3. Toimi pienissä tiimeissä. Parasta jälkeä syntyy pelialalla suhteellisen pienissä tiimeissä. Tiimit ovat tyypillisesti alle kymmenen hengen ”miniyrityksiä”. Niillä on reippaasti vastuuta, mutta myös itsenäisyyttä ja valtaa. Työkalujen on oltava huippuluokkaa, niiden avulla toteutetaan arvostettuja taideteoksia. Uusi ohjelmistokehitystyökalu voi hyvinkin motivoida enemmän kuin palkankorotus. Tiimihenki on tärkeämpää kuin toimitusjohtajan motivaatiopuheet. Johdon kannattaa uhrata paljon aikaa ja vaivaa rekrytointiin ja tiimien muodostukseen. Freelancer-kulttuuri tekee tuloaan yrityksiin ja yhteiskuntaan. Se ei ole huono asia, jos tuottavuus ja viihtyvyys samalla kasvavat.
4. Kehitä ketterästi. Epäonnistu nopeasti. Ota opiksi. Nämä mantrat ovat iskostuneet suomalaiseen peliteollisuuteen mobiilipelien myötä jo reilut kymmenen vuotta sitten. Peli-idea testataan ja lupaavasta ideasta tehdään nopeasti demo. Demolla voidaan hakea palautetta jo laajemminkin. Asiakaspalautteen pohjalta tuotetta viimeistellään, mutta täydellinen pelin ei tarvitse olla. Pelin on synnytettävä juuri riittävästi tyydytystä ja hyväksyntää. Innovaatiolla on arvoa vasta, kun joku käyttää sitä ja iloitsee siitä.
5. Ajattele globaalisti. Peliteollisuus on aidosti maailmanlaajuista liiketoimintaa. Kotimarkkina on mikrotasoa, tuotteiden ja toiminnan on oltava maailmanluokkaa. Halutaan olla ei vain Suomen paras vaan maailman paras, ja sanotaan se ääneen terveellä itseluottamuksella. Satoja miljoonia potentiaalisia asiakkaita on klikin päässä, ja minimissäänkin tuote voi tyydyttää jonkin merkittävän segmentin globaaleja vaatimuksia.
Tuote suunnitellaan kohdeyleisöä silmälläpitäen ja sitä testataan aikaisin aidoilla käyttäjillä. Tuote viimeistellään vaativan käyttäjäkunnan kommenttien perusteella ja lanseerataan voimakkaan ja luovan digimarkkinoinnin keinoin, luonnollisesti esikäyttäjiäkin aktivoiden. Markkinoinnissa hyödynnetään verkostoja, sosiaalista mediaa, peliyhteisöjä, muiden pelien pelaajia, mielipidevaikuttajia ja pelikriitikoita. Mallit toimivat monilla muillakin aloilla, etenkin kuluttajille suunnatuissa palveluissa. Vaikka yritys toimisi vain kotimarkkinoilla, ajattele globaalisti – kilpailu kovenee täälläkin.
6. Kehitä luovia ansaintamalleja. Menestyneimmät suomalaiset pelit ovat ilmaisia. Peliteollisuus on jatkuvasti kyennyt kehittämään uusia liiketoimintamalleja, tällä hetkellä voimissaan on ”free-to-play” -malli. Pelissä menestymisen mahdollisuutta nostetaan sisäisillä ostoksilla. Tätä voitaisiin myös soveltaa myös muilla toimialoilla: annetaan ydinpalvelu ilmaiseksi, luodaan erinomaisella kokemuksella riippuvuutta ja rahastetaan hyödyllisillä ja tarpeellisilla lisäpalveluilla.
Peliteollisuus tuntee reaaliaika-analytiikkansa avulla kuluttajan perinpohjin. Asiakkaan käyttäytymistä voidaan ennakoida ja luoda juuri sopivassa tilanteessa houkutuksia. Toiselle kannattaa ehdottaa jälkiruuaksi cappuccinoa, toiselle suklaakakkua. Ellei edes ehdota jälkiruokaa, jää kauppa vajaaksi.
Jussi Heinilä
Twitter @jussiheinila