Category Archives: Strategy

Menestyvä yritys tuntee omat kasvutaskunsa

Posted on by

Kasvukilpailukyvyn olennainen osa on sellaisen kasvumarkkinan rajaus, jossa yrityksen ratkaisujen lisäarvo voi ajallisesti ja arvollisesti siirtyä vastaanottavan asiakkaan prosessiin optimaalisesti. Optimaalisuus tässä tarkoittaa asiakaskokemuksen parantumista ja/tai tehokkuuden & tuottavuuden parantumista ja/tai kyberturvallisuuden hallinnan parantumista. Optimaalisuus voi tarkoittaa näiden kaikkien kolmen lisäarvokomponentin samanaikaista vaikutusta ja kilpailuaseman suotuisaa muutosta.

Yritysten tulee hankkia parempi kuva siitä, millä markkinoilla se itse haluaa toimia ja sopivatko sen henkilöstön kyvykkyydet ja ekosysteemin toimijoiden kyvykkyydet tähän.

Uuden kasvun potentiaalit löytyvät siitä, että yritys määrittelee markkinansa eri tavalla kuin kilpailijat ja panostaa ennen kaikkea sellaisiin markkinoihin, jotka kasvavat.

Uusi potentiaali ja kasvutaskut

Kasvu on yrityksen elämän edellytys, koska se mahdollistaa yrityksen kehittämisen ja uudistamisen. Yritys, jossa ei tapahdu kasvua, joutuu monesti sellaiseen tilanteeseen, jossa tulosta pyritään tekemään säästämällä. Tällaisella toimintatavalla ei kuitenkaan ole kovin kauaskantoiset näkymät.

Uuden kasvun potentiaalien määrittelyssä kypsiä markkinoita ei ole olemassa. Jotkut alat tai alueet vain näyttävät kypsiltä mutta pöyhimällä lähes kaikkialta löytyy kasvutaskuja, joissa megatrendien murrosvaikutus antaa mahdollisuuden ajatella vakiintuneetkin käytännöt kokonaan uudella ja raikkaalla tavalla.

Megatrendit kasvupotentiaalin generaattorina

Maailmaa mullistavia megatrendejä ja kasvupotentiaaleja generoivia voimia ovat ainakin: ihmisten määrän kasvu, ihmisten muuttaminen kaupunkeihin, digitalisaatio, keskiluokan nousu kehittyvissä maissa, uudet palveluintensiiviset kulutustottumukset ja maapallon lämpeneminen.

Kun yritykset arvioivat markkinoitaan, niiden tulee ottaa huomioon sekä tuotteiden ja palveluiden vaihdannasta syntyvä arvo että tuotteiden sekä palveluiden käytöstä syntyvä arvo. Tällöin tulisi miettiä kuinka paljon käyttöarvo parantaa asiakkaan käytäntöjä.

Yhä useampi yritys on siirtymässä ratkaisuliiketoimintaan, jossa yritykset tarvitsevat parempaa ymmärrystä siitä, miten mitata asiakkaan prosesseissa syntyvää arvoa. Tuotteiden/palveluiden tuotekehitysprosesseissa ongelmana on usein se, että prosessien alkupäässä ei ymmärretä tarpeeksi hyvin asiakkaita ja markkinoita.

Laita asiakas- ja markkinaymmärrys keskiöön

Tuotekehityksen kaupallistamisen ainoa merkityksellinen mittari on markkinoiden hyväksyntä. Oikeastaan tuotekehitys voi mennä aivan hukkaan, jos kehitetylle tuotteelle ei löydä kysyntää.

Asiakkaiden käytäntöjen tutkimiseen kannattaa käyttää aikaa, eli kuinka asiakkaat tuottavat arvoa itselleen ja miten yritykset voivat omalla osaamisellaan kehittää tätä arvontuotantoa.

Jokaisen yrityksen kannattaa pitää tämä asia mielessä kehittäessään tuotteita/palveluita kasvaville markkinoille. On tärkeää miettiä, onko asiakkailla sellaisia tarpeita, joita ei ole vielä tyydytettyjä. Tässä on tärkeää ymmärtää ja arvollistaa tuotteen/palvelun tuomat hyödyt.

Ilkka Pukkila

 

Kuva: Unsplash / rawpixel

Miksi yrityksen on niin vaikeaa kääntää liiketoimintaansa kasvuun?

Posted on by

Elämme voimakkaasti muuttuvassa maailmassa, jossa globalisaatio, teknologiset murrokset ja väestön epätasainen jakautuminen vaikuttavat samanaikaisesti niin yritys-, yhteiskunta- kuin henkilökohtaisella tasolla. Muutos on väistämätön, ja se näkyy ja tuntuu myös Suomessa, vanhojen liiketoiminta-alueiden kuihtuessa ja uusien innovatiivisten ratkaisujen kasvaessa voimakkaasti.

Miksi kuitenkin usein on vaikeaa nähdä tätä murrosta ja aloittaa tarvittavat toimenpiteet ajoissa, ennen kuin on liian myöhäistä?

Olen saanut toteuttaa tuotekehitys- ja muutosprojekteja yli 30 vuoden ajan yritystoiminnan eri osa-alueilla, niin strategian, tuotehallinnon, tuotekehityksen kuin tuotannonkin puolella, ja usein myös näiden kaikkien osa-alueiden yhteistoiminnan operatiivisessa kehittämisessä. Yksinkertaistaen voi sanoa, että radikaalissa, liiketoiminnan voimakkaaseen kasvukilpailukykyyn tähtäävässä muutoksessa ei riitä se, että ”samat palikat kasataan uuteen järjestykseen” ja organisaatiokaaviot piirretään uudestaan. Ensin pitää keskittyä selvittämään yrityksen keskeisin ongelma tai keskeisimmät ongelmat, ja vasta sitten etsiä sekä toteuttaa parhaat ratkaisut kuhunkin tarpeeseen.

Onnistuneesti hoidettu, kasvuun tähtäävä muutos on strateginen projekti, joka koostuu seuraavista vaiheista, ja ne kaikki on toteutettava mallikelpoisesti:

  • Mitä pitää tehdä? –> Päätös yrityksen suunnan muuttamisesta
  • Miten muutos toteutetaan? –> Priorisoitujen hankkeiden operatiivinen toteuttaminen
  • Kuinka varmistetaan jatkuvuus? –> Kasvun voimistaminen tarvittavilla jatkotoimenpiteillä

Mitä pitää tehdä? –> Päätös yrityksen suunnan muuttamisesta

”Mitä pitää tehdä?” on luonteeltaan investointi ja strateginen omistaja-arvoon vaikuttava päätös – ja se on yritysjohdon vastuulla. Yrityksen kasvukilpailukyvyn kehittämisellä on koko liiketoiminnan kannalta kauaskantoiset seuraamukset. Oleellista on, että tähän muutokseen pitää yrityksellä olla riittävän voimakas liiketoiminnallinen peruste: tarve ja motivaatio. Tällöin lähdetään ensin selvittämään, mihin maailma, kyseisellä liiketoiminta-alueella, on menossa kokonaisuudessaan, ja mitkä ovat paikalliset vaikutukset.

Selvitettävä on myös kilpailutilanne, ja oman yrityksen kasvupotentiaali kyseisten muuttuvien trendien vaikutuksesta. Koska muutos vaatii pitkäjänteistä työtä, pitää lisäksi selkiyttää tarvittavat panostukset, mitkä ovat keskeiset yrityksen toiminnan tai osaamisen muutokset, eli onnistumisen edellytykset. Kun on tällä tasolla selvitetty, mitä pitää tehdä, on mahdollista asettaa riittävän radikaalit kasvutavoitteet muutokselle ja tehdä päätös muutoksen toteuttamisesta.

Miten muutos toteutetaan? –> Priorisoitujen hankkeiden operatiivinen toteuttaminen

Tämä on erittäin operatiivinen tehtävä ja siksi edellyttää koko henkilöstön työpanosta. Tässä vaiheessa on hyvä käyttää henkilöstön ideariihiä, jolloin muutoksen perusteet ja tarpeet omaksutaan koko yrityksessä. Tällöin selviää myös johdolle ja valittujen muutosprojektien vetäjille, kuinka vahvasti henkilöstö on muutosten takana, ja mitä jatkotoimenpiteitä muutoksen ohjaaminen sekä tukeminen edellyttää.

Muutoksen onnistumisen kannalta kaikkein olennaisin vaihe on priorisoitujen kehityshankkeiden liikkeelle lähtö ja toteuttaminen onnistuneesti. Tämä usein edellyttää uusien toimintatapojen hyödyntämistä, uusien teknologioiden käyttöön ottoa sekä myös uudenlaista osaamista. Usein tässä vaiheessa sekä johto että henkilöstö odottavat näkevänsä heti positiivisia tuloksia, kun todellisuudessa tilanne voi olla juuri päinvastoin.

Projektin vetäjällä on iso rooli, ja tärkeää on kertoa koko henkilöstölle realistisesti projektin etenemisestä, sekä saavutetuista voitoista että uusista mahdollisista haasteista. Järjestelmällisyys ja kärsivällisyys ovat tärkeimmät ominaisuudet projektin vetäjälle, tässä vaiheessa. Erityisen keskeistä on yrityksen ylimmän johdon tuki ja luottamuksen ilmapiiri, jotta kasvulle ja muutokselle asetetut ensimmäisten hankkeiden tavoitteet pystytään saavuttamaan.

Kuinka varmistetaan jatkuvuus? –> Kasvun voimistaminen tarvittavilla jatkotoimenpiteillä

Muuttuvassa maailmassa, kerran systemaattisesti toteutettu muutoshanke ei useinkaan takaa radikaalia yrityksen liiketoiminnan kasvun jatkumista tuleville vuosille. Joskus saattaa olla jopa niin, esimerkiksi uuden teknologian käyttöönoton jälkeen on tarvetta kehittää eri tyyppistä liiketoimintaa uusille asiakassegmenteille ja nopeasti, jotta saavutettu kilpailuetu realisoituisi myös jatkossa.

Tästä syystä kasvuun tähdänneen muutosprojektin avulla aikaansaatu positiivinen energia, pitää saada muutettua normaaliksi tavaksi toimia ja osaksi yrityksen voimistuvaan kasvuun tähtäävää, jatkuvaa kehittämistä. Projektina aloitettua muutoshankkeen jatkona pitääkin siis toteuttaa sopivasti vuorotellen radikaalilla ja iteratiivisella tavalla yritystä eteenpäin vieviä muutosteemoja ja varmistaa voimistuvan kasvun jatkuvuus.

Herättikö ajatuksia? –> Vaihdetaan näkemyksiä ja luodaan uutta kasvua

Yritystoiminnan saattaminen kilpailukykyisen kasvun polulle on haastava tehtävä, joka vaatii osaamista, kokemusta sekä systemaattista toimintatapaa.

Onnistuneita muutoshakkeita, niin suuria kuin pieniäkin, olemme tehneet näillä menetelmillä. Jos kiinnostuit, ota yhteyttä ja varmistetaan, että jatkossakin suomalaiset yritykset tähtäävät kasvun tielle!

Markku Kankaanpää
markku.kankaapaa (a) accelerando.fi

 

 

Vain korkea asiakaselämys takaa liiketoiminnan jatkuvuuden

Posted on by

Yli 35 vuoden myyntikokemuksella kotimaasta ja maailman markkinoilta olen toiminut saarnamiehenä ja ollut uskossa, että hyvä myyntimiestaito pelastaa yrityksen paikoissa kuin paikoissa. Varmastikin hyvä myyntimiestaito on edelleenkin tärkeässä roolissa, mutta se ei enää valitettavasti yksinään riitä. Mukaan kuviota sotkemaan ovat astuneet sanat, joita aiemmin pidettiin vain markkinointi-ihmisten humpuukiproosana – asiakaselämys ja sille mitattava asiakastyytyväisyys. Tästä eteenpäin humpuukiproosasta on kuitenkin tullut elämisen ehto.

Asiakaselämyksen ei tarvitse olla luksusta. Riittää, että se on enemmän kuin mitä perinteisesti on opittu odottamaan kyseiseltä tuotteelta tai palvelulta. En voi olla viisastelematta, että molemmat edellä mainituista ovat enemmän kuin se tuote, jonka käteensä saa tai se palvelu, jonka juuri kohtaan. Molempien takana tulisi olla paljon muutakin. Tuote on toki se ”juttu”, jonka käteensä saa, mutta sen pitäisi myös sisältää hyvät, selkeät ja toimivat käyttöohjeet, mieltä piristävän ja silmiä hivelevän paketoinnin, silmiin katsovan ja osaavan myyjän tai nettikaupasta rahtina saapuvana vaikkapa kivan seurantajärjestelmän.

Koska yhä useamman tuotteen tai palvelun hankinta asiakaspuolella on sisältänyt jo vahvan nettivertailun ennakkoon, yrityksen tulisi varmistaa, että loistava asiakaskokemus lähtee jo sieltä hyvin liikkeelle.

Asiakastyytyväisyys on tärkeää, koska se tarjoaa yrityksille metrijärjestelmän, jonka avulla ne voivat hallita ja parantaa myyntitoimintaansa. Listasin kuusi hyvää syytä, miksi asiakastyytyväisyys on niin tärkeää:

  1. Se varmistaa kuluttajien asiakasuskollisuuden
  2. Se on erittäin vahva keino erottautua kilpailijoista
  3. Se nostaa asiakastuottoa per tilaus
  4. Se kasvattaa asiakkaan ostojen elinikäarvoa
  5. Se vähentää negatiivista ”suusta suuhun” -kommunikaatiota
  6. On oleellisesti edullisempaa säilyttää vanhat asiakkaat kuin hankkia uusia

Varmista kuluttajien asiakasuskollisuus

Asiakastyytyväisyys on paras indikaattori siitä, kuinka todennäköisesti asiakas ostaa sinulta tulevaisuudessa. Asiakastyytyväisyyttä mitataan tyypillisesti asteikolla 1-10.

Asiakkaita, jotka antavat sinulle arvosanan 7 tai yli, voidaan pitää tyytyväisinä ja voit turvallisesti odottaa heidän tulevan takaisin ja tehdä uusia ostoksia. Pisteet 6 ja alle ovat varoitusmerkkejä siitä, että asiakas on tyytymätön ja olet vaarassa menettää heidät. Näitä asiakkaita kannattaisi varmaankin seurata, jotta voit selvittää, miksi heidän tyytyväisyytensä on matala.

Erotu kilpailijoistasi

Kilpailukykyisissä ja hyvin johdetuissa yrityksissä asiakaselämys nähdään keskeisenä erottavana tekijänä. Yritykset, jotka tarjoavat hämmästyttäviä asiakaskokemuksia, luovat kokonaan uudenlaisia elämyksiä ja ympäristöjä varmistavat, että asiakastyytyväisyys on huipussaan ja uudet asiakasvirrat ohjautuvat heille. Päinvastaisesta toiminnasta me kaikki tiedämme runsain määrin varoittavia esimerkkejä.

Nosta asiakastuottoasi

Accenturen maailmanlaajuinen asiakastyytyväisyysraportti totesi, että hinta ei suinkaan ole tärkein syy asiakkaiden pettymyksiin vaan tuotteen/palvelun huono laatu.

Tunnistamalla ja seuraamalla asiakastyytyväisyyttä voit luoda kokonaan uusia prosesseja, joilla parannat tuotteen/palvelun yleistä laatua. Yritä painottaa toimintaasi asiakkaiden odotusten ylittymiseen “wow”-efektien muodossa. Tee näin vaikka vain kolmen kuukauden ajan ja mittaa asiakastyytyväisyyttä uudelleen. Veikkaan, että markkina-asemasi on uudenlainen ja voit tarkastella omaa hinnoitteluasikin aivan uudesta kulmasta. Asiakkaat ovat valmiita maksamaan lisäarvosta, silloin kun se on kiistatonta.

Kasvata asiakkaasi pitkän aikavälin ostoja

InfoQuestin tutkimuksessa todettiin, että “erittäin tyytyväinen asiakas” tuottaa 2,6 kertaa enemmän tuloja kuin “aika tyytyväinen asiakas”. Lisäksi “erittäin tyytyväinen asiakas” tuo 14 kertaa enemmän tuloja kuin “hieman tyytymätön asiakas”.

Tyytyväisyydellä on merkittävä rooli siinä, kuinka paljon asiakastuottoa liiketoimintasi tuottavat. Kannattaa siis varmistaa, että elämykset ovat kohdallaan ja pettymyksiltä vältytään.

Vähennä negatiivista kommunikointia

McKinsey havaitsi tutkimuksessaan, että tyytymättömät asiakkaat kertovat 9-15 kertaa negatiivisesta kokemuksestaan tuttavapiirissään. Ja mikä pahinta, 13% huonoja kokemuksia kohdanneista kertoo yli 20 henkilölle kokemuksestaan. Jos ja kun näin on, kannattaisi aina ja kaikissa tilanteissa varmistaa tuotteen/palvelun onnistuminen.

Lee Resource Inc. totesi, että jokaiselle asiakkaan valitukselle on vielä 26 pettynyttä asiakasta, jotka ovat hiljaa. Minusta tämä on varsin hälyttävä tieto. Silti useimmat yritykset uskovat, että he ovat parhaita kaikista ja heillä ei ole tyytymättömiä asiakkaita. Todellisuudessa 96% pettymyksistä ei valiteta. Nämä asiakkaat vain äänestävät lompakollaan, eivätkä koskaan palaa.

Sosiaalisen median aikana kenenkään ei tulisi antaa omille kilpailijoilleen näin merkittävää keinoa puukottaa selkään. Valitettavan usein kuitenkin unohdetaan, miten asiakastyytymättömyys voi vaikuttaa negatiivisesti toimintaan. On yksi asia menettää asiakas, koska he olivat tyytymättömiä. Ja kokonaan toinen asia on menettää 20 prospektia, johtuen huonosta maineesta.

Vanha asiakas on aina edullisempaa pitää kuin ”ostaa” uusia

Uuden asiakkaan hankkiminen maksaa 6 – 7 kertaa enemmän kuin vanhan säilyttäminen. Silti markkinointitiimit kuluttavat tuhansia euroja saadakseen potentiaalisia asiakkaita, sen sijaan, että hoitaisivat vanhat asiakkaat huolella. Uskon, että kannattaisi kohdistaa vaikka vain 20% markkinointibudjetista vanhojen asiakkaiden säilyttämiseksi ja tulokset näkyisivät nopeasti.

Ja lopuksi, vanhan reppurin aatos

Yhteiskuntamme muutos tästä eteenpäin on historiallisestikin käsittämätön. Muutos maataloudesta teollisuuteen runsas 100 vuotta sitten oli lasten leikkiä verrattuna teollisuuden siirtymisestä digiajalle. Mikään ei ole enää kuin ennen. Ja ”good old days” eivät enää palaa.

Myyntityön on muututtava. Tästä eteenpäin se on hyvän myyntitaidon ja asiakasymmärryksen lisäksi voimakkaan positiivisen elämyksen tarjontaa kaupantekohetkellä. Jotta tässä onnistutaan, kaiken täytyy olla mitattuna. Data lienee Porterin 4P-teorian uusin dimensio, vaikka se ei alakaan P-kirjaimella. Mitattavuus ja varastoitu data ovat huomisen onnistumisen edellytykset. Huolehdi, että sinulla on työkalut viilattuna. Tarvittaessa olemme apunasi. Soita tai lähetä savumerkki.

Sam Weintraub
0400 405417

 

 

Make Your Business Flourish with Innovation-Driven Growth

Posted on by

Growth is naturally very important to both companies and investors. Some say, either your company grows or it fades away. Whether it is true or not, one thing that most of us can agree upon; it is much more inspiring, energizing and fun to work in company that grows, than in one, that fades slowly away!

Typically, a company can look for growth from the following sources:

a)    Sell more of the same to existing customers,
b)    Sell the same to new customers in addition to existing customers, and
c)     Sell new things to i) existing and/or ii) new customers, what we call here Innovation-Driven Growth.

Manage Innovation-Driven Growth

In this blog post I focus on the alternative c: Innovation-Driven Growth. If it would be easy, then everybody would be doing it, and all companies would be growing.

The biggest challenge in achieving innovation-driven growth is always in the product development pipeline of a company. Most companies say that they would love to introduce new innovations to the markets, but they just do not have any in the product development pipeline. This is caused by the fact that projects chosen in the product development pipeline are the safe bets, i.e. incremental improvements to existing products.

If you are looking for innovations, you must take some ideas – that have potential for great innovation – in your serious consideration when choosing candidates to your product development pipeline. This requires that you have your company’s front-end of innovation is well managed. It also requires that you can develop the potentially great innovations with right moves, often in close co-operation with your customers, without exposing your company to excessive risks.

Follow Front-end Innovation

How do you know that you have potential innovations in your front-end of innovation? The easiest way is to start following what happens in you front-end of innovation. This means that you need to have the right tools to evaluate the potential ideas as well as measure the innovation potential of the ideas.

Additionally, you need to follow how many of the potential innovation ideas reach your product development pipeline. Without taking some risks, Innovation-Driven Growth is not possible.

Should you want to discuss Innovation-Driven Growth more in detail, or should you want to know more about our ideas how Innovation-Driven Growth can be promoted, please be in touch with me.

Mikko Seppäläinen

Picture credit: Flickr CC / Steve Jurvetson

What is Customer Delight?

Posted on by

DELIGHT

When most people hear about Customer Delight, they think it’s the same as Customer Satisfaction; however, there is a very important difference between these two, and it comes down to exceeding versus merely meeting expectations.

In a nutshell:

Customer Satisfaction: Expectations are met
Customer Delight: Expectations are exceeded

Customer Delight is about creating an individual superior experience for every customer to enhance their relationship with your brand.

What Does Customer Delight Look Like?

Customer Delight is about going the extra mile to provide added value. But the great thing is this value doesn’t end with the customer interaction. When you delight your customers, it ends up coming full-circle back to your organization.

Delighted customer relationships last long, capture premium value and fuel growth.

Delighting customers is also about listening to customer concerns. It is about foreseeing future issues that might occur and taking the correct preventative steps now. Designing user experiences that make your clients smile because they are delighted.

There are many ways to promote customer delight as a practice in your own business. The first step is to survey and report regularly on customer happiness – and then take action on the results.

For those who think you could do better, actually do better! For those who aren’t happy, figure out why. Pick up the phone, let them know you’re listening and that you care, and ask what you can do to fix the issue. It’s sheer negligence to have unhappy customers and not take action to try and rectify the situation.

Why Should You Care?

Did you know that it costs 6-7 times more to acquire a new customer than retain an existing one? And did you also know that: “Totally satisfied” customers have a repurchase rate that is 3-10 times higher than that of a “somewhat satisfied” customer? This means that if you’ve made sure to delight your current customers they’re more likely to continue working with your organization in the future and spend more money with you. It’s as simple as that.

And I’m sure you’ve heard about promoters, right? Those customers who are so pleased with your brand that they advocate for your business and actually refer new business your way, which is pretty great because referral leads convert roughly 30% better than leads generated from other marketing channels). So those current leads in your system that you aren’t getting anywhere with? Keep after them, but know that there’s a goldmine of referral leads right at your fingertips.

Ilkka Pukkila

Picture credit: Flickr Creative Commons/Anthony Easton 

 

Startup-yrittäjä, todista ideasi tarve ja sopivuus

Posted on by

Pitching

Olen nähnyt satoja yritysesityksiä ja pitchejä viime vuosina. Joulupyhinä tuli katselmoitua taas jokunen, muutama lupaava joukossa, mutta useimmat puutteellisia. Pitchit ovat kuitenkin kehittyneet Suomessa huimasti sitten vuoden 2006. Palasin silloin Piilaaksosta pidemmältä komennukselta ja alkujärkytyksestä toipuminen vei kyllä tovin. Jos pitch-kulttuuri oli vielä täällä varsin alussa, ei ollut myöskään startup-virta eikä laatu kummoinen silloin.

Sijoitajaesityksissä näkyy edelleen pääsääntöisesti pari puutetta, jotka kaihertavat erityisesti sijoittajan silmiä. Puutteet kiteytyvät yleensä siihen, että markkinaa ei tunneta riittävän perusteellisesti. Varhaisen vaiheen tiimien esityksissä se kulminoituu mm. hatarina tarinoina markkinan haltuunotoista (Go-To-Market), sillä että höttöisyyttä on usein yritetty korvattu suurilla markkinaluvuilla (top-down -tulokulma) sekä halutuilla markkinaosuuksilla.

Useinkaan ei kuitenkaan ole aitoa evidenssiä siitä, ketkä ovat todellisia kohdeasiakkaita, mitä asiakas olisi valmis maksamaan, ja olisiko asiakas valmis hankkimaan pieneltä ja epävarmalta toimijalta vai jääkö kuitenkin odottamaan main stream -pelureiden ratkaisuja. Toisin sanoen ei ole tietoa siitä miten asiakkaan ostaminen tapahtuu, keitä siihen liittyy ja miten heille myydään. Tai mikä on asiakashankinnan kustannus vs. odotettavat tulot.

Voidaan ottaa vielä askel taaksepäin: asiakkaan ongelma ehkä tunnetaan päätasolla, mutta sitä ei olla kyetty kvantifioimaan tai edes sen vakavuutta arvioimaan. Onko ongelma akuutti nyt, onko se polttava ongelma vai asia joka “näinä ankeina aikoina” voidaan vielä jättää odottamaan. Avainkysymys on: olemmeko oikeaan aikaan sopivalla ratkaisulla liikkeellä?

Kilpailijoista ei usein kerrota juuri mitään tai se rajataan googlaamalla löydettyihin ilmeisiin yrityksiin. Alkuvaiheen yrittäjä on usein niin ihastunut omaan ideaansa, ettei uskalla sitä lähteä kriittisesti itse arvioimaan. Jo muutaman tunnin verkkoseikkailu tuo usein realismia – se on uskallettava tehdä itse, eikä odoteta sijoittajan “yllättävän” löydöksillään.

Yrittäjän on myös kyettävä puolustamaan erityistä kilpailuetuaan, kilpailuetu on siis syytä myös tuntea. On pyrittävä käymään tarkasti myös alansa startup-sceneä läpi; on soiteltava asiantuntijoille, kyseltävä asiakkailta, juteltava “kumppaneiden” kanssa ja nuuskittava asiaa sosiaalisessa mediassa. On järjetöntä lähteä niukoilla resursseilla reippaasta takamatkasta kehittämään jotain lokaaliksi jäävää, jos sellainen ratkaisu on jo tulossa kulman takaa. Jos kuitenkin segmentti ja idea ovat jo vieneet mukanaan, tässä tilanteessa on mietittävä mm. kumppanuusmahdollisuutta tai ensimmäistä pivotia. Ehkäpä uusi liiketoimintamalli, toinen segmentti, erilainen partneruusstrategia?

Näillä elementeillä kannattaa aloittaa. Oman tuotteen ja tiimin kuvaaminen on helppoa ja hauskaa, aloita kuitenkin vaikeammista haasteista – jos olet tyytyväinen lopputulokseen tule meille testaamaan. Lupaamme, että happotestistä on hyötyä. Satojen pitchien ja puolen sadan  rahoituskierroksen kokemuksellamme tunnistamme nopeasti löysimmät kohdat.

Jussi Heinilä
Twitter @jussiheinila

Markkinointi on helppoa kuin heinänteko

Posted on by

Startup-pic-Dennis-Skley

Yrityksen menestys on suoraan verrannollinen asiakaskeskeiseen toimintaan. Jos markkinointi on hereillä,  on toimintakin asiakaskeskeistä. Asiakkaita on maailma täynnä, mutta jos yrityksen tuotteet eivät kiinnosta, on jotain vikaa tuotteissa, markkinoinnissa tai molemmissa.

Miten tullaan tai ollaan asiakaskeskeisiä? Vastaus on kahden helpon kysymyksen päässä: Ensiksi, miten varmistamme, että tiedämme asiakkaan tarpeet, ja toiseksi: miten varmistamme, että toimitamme asiakasta tyydyttäviä tuotteita – ja paremmin kuin muut? Nämä ovat hyvin yksinkertaisia kysymyksiä – ”hieman” vaikeampia vastata. Kokeilkaapa.

Asiakkaat kohdataan kahdella tavalla: tuotteet puhuvat puolestaan ja yritys puhuu tuotteiden puolesta. Hyvä markkinointi vaikuttaa sekä tuotepäätöksiin että tekee asiakasta puhuttelevaa viestintää. Ja jos on oikein hyvä tuote, ei viestintää välttämättä edes tarvita (vrt. Nokia aikaan ennen kilpailua puhelinbusineksessa, iPhone nykyään). Tähän tosin harva pääsee. Toisaalta, jos viestintä on laadukasta ja tarina on kiinnostava, voidaan erottua ja ”koukuttaa” asiakkaita pelkästään viestinnän keinoin (esim. colat ja peruskaljat).

Kasvuyritykselle asiakaskeskeinen toiminta on periaatteessa helppoa, kun iso osa tiimistä on lähellä asiakasrajapintaa, yrittää selvittää asiakkaan tarpeita ja tuottaa mahdollisimman asiakaskeskeisiä tuotteita – eli työstämässä vastauksia em. kysymyksiin. Kokemuksemme mukaan (yli 200 yritystä) helposta tehdään kuitenkin vaikeaa, kun markkinointia ei johdeta – eikä ole suunnitelmaa. Pienikin yritys tarvitsee hyvän markkinointisuunnitelman.

Kasvuyrityksen markkinointiviestinnän rooli on vielä kriittisempi (suhteessa tuotteisiin), varsinkin markkinan rakentamisvaiheessa. Hyvällä suunnitelmalla päästään pitkälle. Ja hyvä markkinoinnin perussuunnitelma taklaa sekä pitkäjänteisen toiminnan (strategia) että käytännön toimeenpanon (taktinen osa). Tällainen markkinointisuunnitelma rakentuu kolmeen kerrokseen:

  1. Strateginen perusta, jossa määritellään vahva kilpailupositio, markkinoinnin tärkeimmät kohderyhmät, kanavat ja ydinviestit.
  2. Taktinen suunnitelma jalkauttaa strategian ja ohjaa päivittäistä markkinoinnin toimintaa; on siis toimintasuunnitelma sisältäen kalenterin, budjetin, henkilöresurssit ja vastuutuksen.
  3. Systemaattinen ja pitkäjänteinen toimintatapa (näitä voisi kutsua tylsästi prosessiksi) on edellytys vaikuttavalle markkinoinnille. Tehokkuutta saadaan lisää hyödyntämällä myynnin ja markkinoinnin automaatioratkaisuja.

Vaikka kyseessä on suhteellisen pieni ponnistus luoda nuo kaksi ensin mainittua kerrosta ja toimeenpanna suunnitelma systemaattisesti ja pitkäjänteisesti, jää tekeminen usein puolitiehen: kokemuksemme mukaan kasvuyrityksissä markkinointi painottuu taktiseen toimintaan (ja on usein satunnaista). Ja sitten ihmetellään, miksi tunnettuus on alhainen ja kiinnostavuus asiakkaan silmissä vielä alhaisempi.

Pienellä itseään ’niskasta kiinniottamisella’ ja oikealla tekemisellä voidaan ottaa iso loikka markkinoinnin tehokkuudessa. Markkinointi- ja myyntitoiminnan siirtymisessä verkkoon matka siitä, että saadaan asiakas huomaamaan meidät, kiinnostumaan meistä ja tekemään jopa ostopäätös saman tien, on parhaimmillaan harvinaisen lyhyt. Hyvin toteutettu markkinointi konvertoituu verkossa nopeasti suoraksi myynniksi!

Ja kuuluisaa fraasia lainaten: se (markkinoinnin kuntoon laittaminen) on pieni askel budjetissa, mutta iso loikka yrityksen kasvulle.

Jouko Lintunen

—

Picture credit: Dennis Skley – Flickr Creative Commons

 

 

 

Celebrating 5 years of Accelerating Partnership

Posted on by

celebrate accelerando 5 years

Today exactly five years ago, Accelerando partners joined forces to support ambitious and innovative new businesses to grow and prosper. Together with our customers, we want to create success for new ideas, products and services targeting international markets.

During the years the Accelerando team has been strengthened and currently we are nine and we do work as a team. Expanding new businesses, conquering markets and achieving sustainable competitiveness for novel and innovative products and services call for diverse set of know-how and experience. With our varying experience in Finland, elsewhere in Europe and across the globe and complementing backgrounds we can offer the broad skillset needed to support entrepreneurial teams in their endeavors.

The Accelerando team covers the greatest part of what an innovative growth business may need: strong technical expertise and understanding in software, hardware and telecommunications technology and business; the opportunities that technology can offer; international corporate and contract law; know-how of IPR issues; diverse and deep GoToMarket experience from different parts of the world; traditional and social media marketing skills; and mastery of sales and distribution channel management. We have over the years, developed exceptionally wide international cooperation network that is based on good personal relationships that seem to be happy to help our customers on request. The network is invaluable.

In addition to the nine growth and internationalization professionals we have a two-consultant team responsible of hands on international market research and lead generation.

As we construct visions and plans together with the entrepreneurial teams the need for financing comes up more often than not. Product, service or business development cost money and need capital in one form or another. Accelerando supports start-ups to find funding through several sources. We are well connected within the venture-funding sphere and we are well acquainted with Finnish and EU public innovation schemes.

Accelerando have has contributed to more than 200 Tekes (the Finnish Funding Agency for Innovation) funded business or product/service development projects. More than 20 of our customer companies have participated in the Tekes Young Innovative Companies (YIC) Programme.

A wide variety of interesting indicators from our journey over the years support our case. Our team collects around 500 entrepreneurs’ pitches every year in different events and venues. 300 of these lead to discussions. Approximately 100 of these ends up coming to our office for further in-depth dialogue and with 50 entrepreneurial teams we roll up our sleeves. These annual figures have led us to join forces with more than 200 customers to reach out for stronger growth in the competitive, international markets. The Center for Economic Development, Transport and the Environment (ELY-keskus) has supported our customers financially in more than 100 cases.

Accelerando has supported its customers close to 30 times in private equity funding rounds with proceedings typically been between 200 000 – 500 000 euros, sometimes more. Despite difficult times, we have, together with our customers, succeeded and managed well in a majority of the offerings.

The above-mentioned results have been made possible by the exceptional knowledge and experience represented within the Accelerando team. But most importantly, our customers have shown incredible innovativeness and introduced novel initiatives and ideas which we have intrigued the financiers and fascinated the markets.

We will continue to be at your service – we will be looking forward to new disruptive business models and the world of the Internet of Things, in particular from SME point of view. The very first projects in this area have already been accomplished and the feedback has been encouraging. In addition, we continuously look into opportunities to create new funding methods to support the entire start-up genre and new business creation in Finland.

Thank you all, our customers, our dear friends and all the stakeholders that have contributed into innovation!

Sam Weintraub                         Jussi Heinilä
Chairman, Co-founder             Senior Advisor, Co-founder

PS. Please, take a look at what our customers say.

 

Photo credit: Flickr / nhr

Kasva, kasva, kasva – mutta miten?

Posted on by

Sami Etula & pro gradu

Sami Etulan tuoreeseen Pro gradu -tutkielmaan “Sijoituskohteen sopivuuden ja valuaation määrittäminen bisnesenkelin näkökulmasta epävarman tiedon pohjalta” pohjautuva opas ilmestyy lokakuussa 2014.

Miksi yritysten pitäisi kasvaa isossa kuvassa?

Uudet ja nopeasti kasvavat kasvuyritykset ovat koko elinkeinopolitiikkamme ydintä. Niiden kykyyn ja potentiaaliin luoda työpaikkoja perustuu koko hyvinvointiyhteiskuntamme tulevaisuus. TEM yrityskatsauksen (2013) mukaan Suomessa oli 2008–2011 kauden lopussa 322 232 yritystä, joista varsinaisia kasvuyrityksiä 758 kpl, mikä on vain 0,24 % Suomen yrityskannasta. Ainoastaan 17 yritystä kokonaismäärästä oli sellaisia, joiden keskimääräinen kasvu kolmena peräkkäisenä vuotena oli vähintään 100 % vuodessa.

Kasvuyritysten määrän vähyys on merkillepantavaan erityisesti sen takia, että kasvuyritysten osuus alueiden yritysten liikevaihdon kehityksestä oli keskimäärin 47.2 %. Luvut ovat vielä merkittävämpiä kun tarkastelemme asiaa työllisyyden kannalta. Siinä missä muut yritykset vähensivät henkilöstöään nettomääräisesti 76 600 henkeä, niin kasvuyritykset (nuo 758 kpl) loivat 60 500 uutta työpaikkaa koko nettomuutoksen ollessa -16 200 työpaikkaa. (TEM 2013). Vastaava ilmiö on todettu paikkansa pitäväksi myös USA:ssa.

Miksi toiset kasvavat ja toiset eivät?

Harvard Business Schoolin professorit Kerr, Lener ja Schoar tutkivat vuonna 2010 mitkä tekijät ovat näiden poikkeavan hyvin menestyneiden yritysten taustalla. Heidän analyysinsä tulivat siihen tulokseen, että bisnesenkelisijoituksen saaneet yritykset saavat keskimäärin 30–50 % paremmat kasvuluvut ja pääsevät todennäköisemmin kuolemanlaakson yli kuin muut yritykset. Erityisesti niissä tapauksissa, joissa sijoittajat olivat merkittävässä roolissa mm. osaamispääoma tai verkostosijoitusten muodossa selviytyivät muita paremmin.

Bisnesenkeleitä – mistä ihmeestä?

Bisnesenkelipotentiaali Suomessa on vasta alkutekijöissä. Yli 50 % sijoittajista on ensikertalaisia tai muuten harrasteluotoisesti toimivia. Pankkitileillä (yön yli rahastoissa) lojuu noin 83 Miljardia euroa passiivisena omaisuutena, Pääomatuloja yksityishenkilöille jaetaan yrityksistä noin 9300 Meuroa vuosittain ja VAIN noin 250 Meur palautuu vuositasolla takaisin alkavien yritysten pääomaan. Tämä on ainoastaan 0,3 % tileillä lojuvasta varallisuudesta. Ymmärtääksemme tilanteen järjettömyyden asia voidaan suhteuttaa 2000 euron kuukausipalkkaan, josta 0,3 % on 6 euroa. Meillä on siis valtava kansallinen potentiaali ja kyky tehdä sijoituksia. Ei siis tarvitse enää kuin kypsyttää oma yritys riittävän “makeaksi omenaksi”, jonka kaikki haluaisivat syödä.

Miten kypsyttää yritys makeaksi omenaksi?

Teoriassa helposti. Etsitään ympärille itseään viisaampia kavereita ja tehdään heidän kanssaan hyvä tuote houkutteleville markkinoille – niin hyvä, että se revitään käsistä. Sitten vain etsitään potentiaaliset sijoittajat ja esitellään heille tarpeelliset dokumentit. Muuta ei tarvitse.

Käytännössä matkalla saattaa tulla kysymyksiä ilman vastauksia. Parhaan avun kaikkiin kysymyksiisi tulet saamaan lokakuussa ilmestyvästä oppaasta enkelisijoituksen hakemiseksi. Jos siis et vielä tilaa Accelerandon uutiskirjettä – tee se heti. Sitä kautta saat oppaan ensimmäisten joukossa ja etulyöntiaseman kilpailijoihin nähden.

Sami Etula

 

Kärsiikö markkinointisi keskivartalolihavuudesta?

Posted on by

Kasvussa ja kansainvälistymisessä tarvitaan kokeilukulttuuria.  Liiketoimintaympäristö heittää kärrynpyöriä ja digitalisoituminen söi vanhat evääsi.

Organisaatio voi reagoida digimuutokseen himmaten tai vimmalla, ja kaikkea siltä väliltä. Varovaista himmailua löytyy aina sekä suurista yrityksistä että pk-kentältä. Siitä on selkeä suunta asian korjaamiseen: tunnista tilanne, tunnusta tosiasiat ja toimi. Paljon hankalammin oiottava tilanne on vimma, jossa tehdään paljon ja tekeminen on joukko tehottomia rykäyksiä kuten:

  • puuhataan irrallinen digistrategiajumppa (se ei ole irrallinen juttu),
  • otetaan somekanavat kevyesti haltuun – ja hups, resurssit unohtuivat
  • loputon suunnittelu oikean tekemisen sijaistoimintona

Liian monen kasvuyrityksenkin markkinointiin on ehtinyt kertyä epäterveellistä keskivartalolihavuutta, joka liiketoiminnan kontekstissa estää sekä päätä että jalkoja toimimasta täysillä.

Lääkkeeksi tarjoan buzzword-bingoa kahden käsitteen voimin: Agile ja Minimum Viable Marketing.

Ketterää markkinointia

IT-palvelu- ja softataloille ketterä ohjelmistokehitys alkaa olla sääntö. Nuorilla startupeilla tämä on usein selkäytimessä – sekä ohjelmistokehityksessä että muussa toiminnassa. Palvelua ja/tai tuotetta kehitetään iteroiden, toimivaa liiketoimintamallia samalla hakien.

Startup-yritystä kypsemmissä kasvuyrityksissä törmää välillä hämmentävästi syviin siiloihin ja tiukkoihin toimintakaavoihin. Etenkin markkinoinnissa. Mikä estää soveltamasta Scrum-mallia myös markkinointiviestintään? Agile Manifesto istuu osin erittäin hyvin markkinointiviestinnän muotoiluun. Ai että miten? No, kaivan otteen Lare Lekmanin suomeksi toimittamasta opuksesta – Scrum-opas.

  • Yksilöitä ja kanssakäymistä enemmän kuin menetelmiä ja työkaluja
  • Toimivaa ohjelmistoa enemmän kuin kattavaa dokumentaatiota
  • Asiakasyhteistyötä enemmän kuin sopimusneuvotteluja
  • Vastaamista muutokseen enemmän kuin pitäytymistä suunnitelmassa

Listan pointteja on helppo yhdistää sekä johtamisen haasteisiin että it-kehitys- ja digimarkkinointiprosesseihin. Erityisesti listan ensimmäinen ja viimeinen rivi kolahtavat viestintäkokonaisuuksien muotoiluun – lisää vuorovaikutusta ja ketteryyttä.

Vesiputousviestintä ei istu etenkään kansainvälisille kentille, luova kokeilu ja nopea toiminta ovat olennaisia. Kyse on tekemisen kulttuurista.

Minimum Viable Marketing

Eric Ries ja Steve Blank ovat onnistuneesti popularisoineet käsiteen Minimum Viable Product. Sen pohjalta ehdotan ensimmäistä tuotettaan tai palveluaan väsääville startup-yrityksille toimintatavaksi ‘Minimum Viable Marketing’ia. Se tarkoittaa sitä, että ensin työskennellään ahkerasti markkinavalidaation parissa ja sitten kokeillen löydetään sopivat markkinointikeinot, -kumppanit ja -kanavat.

Aivan sama pätee niin bisnesmalliin kuin markkinointiin: on löydettävä minimum viable -taso ja kyky nopeasti iteroida siitä käsin. Markkinoinnissa Best Practices -tavat vanhentuvat nopeasti (somessa salamannopeasti), Good Practices yhdistettynä iterointiin lienee juuri nyt toimivinta.

Alla rustaamani nelikenttä, jossa asettelin työskentelykulttuurin ja fokuspainotuksen suhteessa yrityksen kasvun mahdollisuuksiin ja kilpailukykyyn. Uskon sen istuvan markkinoinnin kehittämiseen siinä missä softankin. Levottomat jalat -oireyhtymä pesee keskivartalolihavuuden mennen tullen. Ripaus ADHD:ta tekee hyvää.

OrganizationCulture

Tämä koskee sekä nuoria startup-yrityksiä että kypsempiä, nopean uudistumisen tarpeessa olevia (lue: jämähtäneitä) organisaatiota. Asiakkaat ja asiakaskokemus eivät odota sitä päivää ”kun kaikki valmista ja hiottu”.

Seuraan sivusta paria kypsään ikään ehtinyttä kasvuyritystä, jotka kiduttavat asiakkaitaan tyhjällä markkinointilätinällä, josta asiakasarvoa saa etsiä suurennuslasilla. Tarvetta markkinointiviestinnän täyskäännökseen ei jostain syystä nähdä. Ehkä tuo kuvitteellinen pullea keskivartalo estää näkemästä? Asiakas on kadonnut fokuksesta? Surullista seurattavaa.

Keskivartalon solakoitumiseksi ja ketterämmän toiminnan tueksi suosittelen kokeilevaa, keskustelevaa sosiaalista markkinointia ja hyvää mittaamista – ja strategiset tavoitteet tiukasti mielessä.

–Riitta
Twitter @raesmaa

#kokeilukulttuuri #fokus #ketteryys #scrum #sisältömarkkinointi
#sosiaalinenmarkkinointi #johtaminen